torstai 27. huhtikuuta 2017

A-kirjaimesta Avaruuteen

Ryhmän nimen valinta

Syyslukukaudella eskarit äänestivät keskuudessaan ryhmän nimeksi Pantterit. Nimiehdotuksia oli useita, joista äänestyksellä valitsimme lasten kuukausikokouksessa sopivan. Varsin ajankohtainen nimiehdotus kuusivuotiaan esioppilaan elämässä (!) oli Hampaat. Avasin havainnollistaakseni lapsille muutaman arjen tilanteen, jolloin Hampaat ryhmän nimeä käyttäisimme. Makustelimme kaikkia ryhmästä tulleita nimiehdotuksia ääneen. Siten eläytyen nimen toimivuuteen eskaritoimintamme käytännössä. 

”Missä kaikki minun hampaani ovat?”  ”Tulkaa Hampaat niin pääsemme syömään!” ”Kolme Hammasta onkin tänään poissa.” Totesimme vastaavasti, että tietyssä yhteydessä Hampaat nimi olisi oikein toimiva: ”Pureskelkaa Hampaat ruokanne hyvin!” ”Hampaat pesulle!” 

Arvatkaa, oliko meillä hauskaa?! Eri vaihtoehtoja punnitessamme eskarini tulivat siihen tulokseen, että jonkun eläimen nimi voisi toimia paremmin. Ryhmän nimeksi hilpeyttä herättäneen ja arvattavasti tiukan äänestyksen tuloksena lapset valitsivat Pantterit. Ryhmän värikin he äänestivät: Mustat. Päiväkodissamme oli syksyllä teemana Matka maailman ympäri. Viisailla oli Afrikka, joten Pantterit nimi sopi yhteen teeman kanssa. 

Kirjaimiin tutustuminen eri aistikanavia käyttäen

Pantterit ovat tutustuneet kirjainten maailmaan monipuolisesti eri aistikanavia apuna käyttäen. Olemme tutkineet visuaalisesti isojen ja pienten kirjainten muotoja niin haamukirjoittaen ilmaan ennen kynä- ja piirtämisharjoituksia, kuin retkillämme luonnon ja ihmisen rakentamista muodoista löytäen. Kerran ollessamme läheisessä leikkipuistossa ja kirjaimen muotoja etsiessämme emme enää löytäneet U-kirjaimia. Sitten yksi lapsista hihkaisi: Hei, leikkipuiston telineessähän on U-kirjain väärinpäin! Nykyisin tarkastelemme ja tutkimme kirjaimia kantilta jos toiselta; väärinpäin, oikeinpäin, sivuttain ja peilikuvana. Ääneen ja nimeten. Tiedostaen kirjaimen suunnan. Silmä harjaantuu näkemään ja havaintokyky terästyy huomaamaan, kun tarkkaavaisuutta ja aisteja harjoittaa tiedostaen. 

Auditiivisia ja kinesteettistä aistikanavaa olemme hyödyntäneet suujumpan ja motoristen harjoitteiden keinoin kuten ”Mam-mam-Mem-mem-Mim-mim-Mum-mum-Mym-mym-Mäm-mäm-Möm-möm”. Hiljaa ja kovaa. Nopeasti ja hitaasti. Talven pakkaslumeen lapset ovat muodostaneet toiminnallisissa hahmotus- ja ryhmätyöharjoituksissa kehokirjaimia; keho ja mieli saavat vaihtelevasti liikuntaa ja rentoutustuokioita. Tehtävän alussa lapset ovat saaneet ohjeeksi suunnitella ja muodostaa omissa ryhmissään maahan kehokirjaimen. Tämän jälkeen toisen Pantteri ryhmän lapset tulevat katsomaan kun kirjain on valmis ja ratkaisevat mikä kirjain on kyseessä. 

Lasten kuukausikokoukset ja teemavalinnat

Lukuvuoden aikana olemme lastenkuukausikokouksissa valinneet toimintaamme lasten ideoista teemoja, joissa olemme työskennelleet eheytetysti esiopetuksen eri sisältöalueita: Tutkimme Luontoa, Joulun aika, Avaruus. Kevään seuraavaksi teemaksi olemme jo alustavasti miettineet Vedessä elävät ötökät ja kevään hyönteiset. Projektityöskentelyn ajatuksella olemme teeman alkaessa miettineet mistä ja kuinka saamme tietoa sekä millä keinoin haluamme teemaa työskennellä havainnollisesti. 

Toistuvasti olemme hakeneet materiaalia kirjastosta, googlaamalla padilta tai kannettavasta, luontoretkiltä ja valmistaneet materiaalia itse. Meneillään olevan  Avaruusteema tutkimuksen käsittelyssä on aurinkokuntamme planeetat. Tavoitteenamme on valmistaa Aurinko + 8 planeettaa + kääpiöplaneetta Pluto suhteutettuna lähelle kokosuhdetta toisiinsa. Menetelmänä paperimassan liimaaminen ilmapallon päälle, kuivatus ja maalaus. 

Tässä oli muutama poiminto Pantterit esiopetusryhmässäni käyttämistäni lasta osallistavista, toiminnallisista, iloisista ja ilmaisullista oppimista edistävistä eskarivuoden 2016-2017 työskentelyistä. Koen esiopettajana eskarilaisteni kouluvalmiuksien harjaantumisen ja oppimaan oppimisen motivaation olevan kohdallaan. Heidän ajattelu-ja keskustelutaitonsa ovat harjaantuneet lasten kokouksissa sitten syksyn aloituksen. Ryhmässä toimiminen, pienryhmä- ja parityöskentely ovat myös harjoittelun myötä kehittyneet. 

Teemme vilkasta yhteistyötä ”seinänaapurimme” Tammiston opetuspisteen kahden 1.lk:n kanssa lähes kuukausittaisissa toiminnallisissa tapaamisissa. Seuraavan yhteistyö tapaamisen aihe on Kuvataide.

Mirja Taimisto
Lastentarhanopettaja
Touhula päiväkodit / Loistovekara / Viisaiden Pantterit 

torstai 13. huhtikuuta 2017

Huppuhäntien Ystävänpäivä–kahvila 14.2.2017

Matarin päiväkodissa, Huppuhäntien ryhmässä on 17 eskaria. Eskareiden joukkoa vahvistaa 4 alle esiopetusikäistä lasta. 

Alkuvuodesta ryhmässä heräsi ajatus kahvilan pitämisestä. Ajatusta lähdettiin viemään eteenpäin keskustellen pienryhmissä. Mikä kahvila on? Mitä siellä tapahtuu? Mitä siellä myydään? Miltä kahvilassa näyttää? Ketä siellä työskentelee? Mitä työntekijät siellä tekevät? Missä kahvila pidetään? Ja monia, monia muita asioita ja kysymyksiä pohdittiin.

Päätettiin, että kahvila pidetään ystävänpäivänä. Kahvila olisi avoinna päiväkodin salissa aamupäivän, kaikille päiväkodin lapsille yhdessä vanhempien tai esimerkiksi isovanhempien kanssa.
Kahvilaan haluttiin itse leipoa tarjottavia – sekä kotona yhdessä perheen kanssa tai ainakin päiväkodissa kavereiden kanssa. Syötävien tarjottavien lisäksi kahvilassa päätettiin tarjota myös kahvia, teetä ja mehua.

Päiväkodissa leivottavien herkkujen listaa jouduttiin hieman äänestämällä karsimaan, koska lapset listasivat todella pitkän listan erilaisia herkkuja makeista suolaisiin! Listan ”ulkopuolelle” jääneistä herkuista oli sitten mahdollisuus valita myös kotona leivottavia juttuja.      

Kahvilaa varten valmistauduttiin maalaamalla ”Kahvila” –kyltit, tietokoneella kirjoitettiin ilmoituskutsut jokaisen ryhmän oveen – ja tietenkin – leipomalla. Päiväkodissa lapset leipoivat kauralastu-keksejä sekä suklaa – ja sitruunamuffinsseja. Tämän lisäksi lasten perheet osallistuivat kahvilan tarjontaan leipoen kotona erilaisia herkkuja. 


Edellisenä päivänä päiväkodin sali sisustettiin. Seinille tuli sydämiä, ystävänpäivätoivotuksia, lasten piirustuksia ystävyydestä… Taidenäyttely kun oli yksi lasten toiveista kahvilaan! Saliin kannettiin pöydät ja tuolit, tarjoilupöytä katettiin valmiiksi. Kahvilaan haluttiin myös sopivaa taustamusiikkia tunnelmaa luomaan. Lasten kanssa sovittiin, että jokainen pääsee ”työskentelemään” kahvilaan – toimimaan kassana, tarjoilijana, pöytien siivoojana. Mitä saisi olla?, Kiitos, Ole hyvä – olivat tärkeitä avainsanoja hyvässä palvelussa, joita harjoiteltiin myös kotona käytössä ennen kahvilaa. 


Ystävänpäivän aamuna Ystävänpäivän-kahvila avattiin asiakkaille ja asiakkaitahan riitti aina sulkemisaikaan saakka! Lapset pääsivät näyttämään taitojaan asiakaspalvelemisessa – pöytiin tarjoilemisessa, kassana, siivoojana. 

Kahvilasta saatu tuotto käytetään kevään aikana yhteisellä päätöksellä, johonkin mukavaan, yhteiseen tekemiseen.    

Palkitsevaa oli nähdä lasten toimiminen yhdessä ja innokkaana, yhteisen tekemisen äärellä. Jokainen hoiti oman roolinsa ylpeydellä omasta osaamisestaan! 


torstai 30. maaliskuuta 2017

Miltä rakastuminen tuntuu? Miksi ihminen rakastuu?

Kilterin päiväkodin Sadepisaroiden esiopetusryhmän pienryhmissä kävi syksyn aivoriihissä kuhina. Mitkä olisivat tänä syksynä kiinnostavia asioita oppia ja ottaa selvää? Mitkä asiat pohdituttavat ja kutkuttavat uteliaisuutta? Ideoita sinkoili ja lopulta lapset valitsivat kiinnostuksen kohteistaan kolme aihetta äänestämällä. 



Projektien aiheiksi valikoituivat Koirat, Pokémonit ja Ihminen. Kukin ryhmän kolmesta kasvattajasta lähti vetämään yhtä projektia kolmen pienryhmän kanssa. Sain aiheekseni ihmisen. Yksi pienryhmistä halusi tietää lisää ihmisen kasvamisesta, toista ryhmää kiinnosti hengittäminen ja kolmas porukka halusi vastauksia liittyen rakastumiseen.

Ryhdyimme tuumasta toimeen. Rakastumista lapset halusivat visualisoida piirtämällä aidon kokoisen toisistaan tykkäävän parin. Omasta pienryhmästä löytyivätkin malleiksi Minttu ja Pyry, jotka ystävystyivät heti syksyllä ja ovat olleet siitä asti läheiset kaverit. Samalla kertasimme kehonosat ja keskustelimme juhlapukeutumisesta. Ryhmäläisten mukaan rakastuminen tuntuu sydämessä, vatsassa (tuntuu perhostelua), käsissä (tekee mieli halata), silmissä, suussa (sanoo jotain ihanaa) ja jaloissa. Lopputuloksena oli myös, että ihminen rakastuu, koska tykkää ihan hirveästi jostakusta ja haluaa perheen. Keskustelimme myös erilaisista perheistä.

Lapset olivat sitä mieltä, että rakastuneet haluavat mennä naimisiin, joten täytyisi vielä järjestää häät. Koko ryhmä piti itsestään selvänä, että Minttu ja Pyry saisivat toimia vihittävänä parina. Häitä varten tarvittaisiin tietysti pappi, kutsuvieraat, koristeita ja täytekakku! Pienryhmän jäsenet askartelivat koristeita kakkupöytään, suunnittelivat tarjoilun, kauppalistan ja kutsut. Juhlavieraiksi kutsuttiin eskarin kaksi muuta pienryhmää. Kahden lapsen delegaatio kävi neuvottelemassa päiväkodin johtajan kanssa kakkutarpeiden hankinnasta. Kaupassa käytiin ostoslistaa lukien ja hintoja vertaillen. Kakkupohjaa varten tutkimme reseptejä ja laskimme tarvittavat määrät aineksia. Kakkua pääsivät leipomaan myös muiden pienryhmien eskarilaiset.



Vihdoin koitti suuri juhlapäivä; projektin esittely toisille ja häiden vietto. Sitä ennen tosin aamun ensimmäisenä puhteena oli pöydän kattaus; piti laskea sopiva määrä mukeja, lautasia, lusikoita ja serviettejä. Kakkupöytä ja täytekakku koristeltiin ja piparit aseteltiin tarjolle.


Projektin esittelyssä pienryhmä kertoi oivalluksistaan ja tiedoistaan toisille ryhmille ja esitteli upean maalauksensa. Sen jälkeen seurasikin odotettu pieni vihkiseremonia; Prinsessa Ruususen häämarssin soidessa hääpari asteli juhlaväen ja papin eteen. Allekirjoittanut sai kunnian toimia ”pappina” ja vihkiä parin. Juhlaväki käyttäytyi upean arvokkaasti parhaimpiinsa pukeutuneena. Onnitteluseremonian jälkeen hääpari leikkasi kakun ja saimme kaikki herkutella hetken ennen häävalssia ja tansseja. Lopuksi kokoonnuimme tietysti vielä yhteiskuvaan. 


Ihmisprojekti oli kaiken kaikkiaan todella antoisa ja lapset nauttivat siitä, että etenimme heidän kiinnostuksensa mukaan ja kasvattajat mahdollistivat heidän ideoidensa toteutumisen. Lapset olivat projektissa vahvasti osallisina ja vaikuttajina, oppimassa yhdessä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Projekti sisälsi mm. niin ajattelua kuin vuorovaikutustaitojakin haastavia tehtäviä, kulttuurisia taitoja, itsestä ja toisista huolehtimisen taitojen pohdintaa sekä monilukutaitoa.

Tämän kevään uudet projektit ovat jo alkaneet ja Sadepisaroissa on tekemisen ja oppimisen iloinen meininki päällä!

Helena Lehto, lto


perjantai 17. maaliskuuta 2017

Luistelua luonnonjäällä Hansilaiseen tapaan - Liikunta on pop!

Helmikuun aurinko lämmittää jo. Sitä ei voi olla huomaamatta. Sen säteitä haluaa itseensä. Suurin osa eskarilaisista on saapunut paikalle lounaan aikaan ympärivuorokautiseen Hansin päiväkotiin, joten ruokailun jälkeen on hyvä ajankohta suunnata luistelemaan. 

Päiväkodin lähellä on Rekolanmäen koulun urheilukenttä, joka jäädytetään talvisin. Liikunta on pop. Sitä pidetään aktiivisesti mukana joka päivä eri muodoissaan. Perinteisten palloilulajien lisäksi eskarilaiset kehittelevät omia lajejaan vuoden aikana. Ehkä niistä lisää joskus myöhemmin.

Näin se menee: Valitse ajankohta, keskustele lasten kanssa aiheesta, tiedota vanhemmille sähköisesti.
Toiminta: Auta puolille lapsista luistimet jalkaan ja kypärät päähän jo päiväkodissa lämpimissä tiloissa. Valmiit lapset pulkkiin, kiitos. Toinen puoli ottaa luistimet mukaan ja toimii pulkkakuskeina eli vetää pulkissa olevat lapset kentälle. 
Nautitaan kylmänä tai viileänä. Lämpimällä säällä hikoillaan sopivasti. (Systeemin avulla henkilökunnan näpit saattavat pysyä vähän pidempään toimintakykyisinä.)

Lasten kommentteja yhden tai kahden luistelukerran jälkeen: ”Mä osaan jo luistella.” Kato mikä vauhti!” ”Opeta mulle.” ”Tää on kivaa.” ”Mä haluun huomenna uudestaan.”

Lopuksi opetetaan miten luistimet saa itse pois jalasta. Että kannattaa istua lumipenkalle lähelle omia jalkineita. Miten luistimien nauhat löysätään. Lapset pakkaavat välineet pulkkiin ja vetävät ne takaisin päiväkodille.



PS. Kentälle reitti on pelkkää alamäkeä, kentältä päiväkodille nousee mäki ylös. Liikkuminen ja lukeminen kannattaa aina!

Helmikuussa 2017
Kai Lehtisalmi, Hansin päiväkoti

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Kurkistus Simonkallion eskariin

Syyskuussa 2016 avautui vihdoin Simonkallion uusi päiväkoti, johon Turkoosien eskariryhmä muutti Hiekkaharjusta. Toiminta oli aloitettu elokuussa evakossa Hiekkaharjun päiväkodissa, joten uuteen taloon oli mukava muuttaa samalla tutulla porukalla. 

Erityisesti ruokasali ja jumppasali aiheuttivat ihastuksen huokauksia Turkooseissa; ruokaa saa ottaa koululaisen tavoin linjastosta ja jumppapäivä viikossa isossa salissa on super jees. Syksyn aikana Turkoosit ovat harjoitelleet liikunnan lisäksi ryhmässä toimimisen taitoja ja tutustuneet toisiinsa leikkien ja yhdessä puuhaillen. 

Uuteen taloon muuttaessamme aloitimme lasten kanssa myös pohtimaan omaa unelmien päiväkotia ja sitä, mitä kaikkea siellä voisi olla ja mitä voisimme ehkä tuoda omaan ryhmäämme suunnitelmien pohjalta. Piirsimme miellekarttoja ja päiväkodin pohjapiirustusta parkour-ratoineen ja seikkailutunneleineen. Näistä karttapiirroksista lähtikin innostus aarrekarttojen tekemiseen ja kokonaiseen merirosvoseikkailuun, joka kesti läpi syksyn. Oli mukava huomata, kuinka innolla ja pitkäjänteisesti lapset työskentelivät projektin parissa ja joka nimenomaan oli lähtöisin lasten omista ideoista. 

Turkoosien eskariryhmä on hyvin aktiivinen ryhmä retkeilemään ja erityisesti luistelu Tikkurilan urheilupuiston harjoitteluhallissa sekä tatamivuorot ovat olleet lasten suosiossa. Luistelussa vauhti alkaa olla jo niin kovaa, etteivät aikuiset meinaa pysyä menossa mukana. 

Joka viikkoiset metsäretket lähimetsään ovat olleet monipuolisia liikkumisen ja oppimisen tuokioita. Ja löytyi metsästä kerran myös pieni pehmokissa, jonka lapset nimesivät Tassuksi. Tassu pääsee joka viikonloppu vierailemaan jonkun onnekkaan kotona ja viikonlopun seikkailuista luemme innolla seuraavalla viikolla eskarissa. 



Koko syksy ja talvi ovat olleet uuden oppimista niin lapsille kuin aikuisille. Uusi esiopetussuunnitelma on tuonut paljon uutta ajateltavaa ja uudenlaista lähestymistapaa opetukseen. Turkoosien ryhmässä on rohkeasti kokeiltu erilaisia tapoja toimia ja kuunneltu lasten toiveita toimintaa suunniteltaessa. Innolla suuntaamme kohti kevättä ja uusia ideoita. Saa nähdä mitä kaikkea kevättuulet tuovatkaan tullessaan.

Simonkallion Turkoosit

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Itä-Hakkilan eskareiden 100 päivää juhlat!

Itä-Hakkilan eskarit pääsivät juhlatunnelmaan tammikuisena tiistaina, kun vihdoin koitti sadas eskaripäivä. Tämän kunniaksi järjestettiin 100 juhlat. 100 juhlien aluksi päiväkodin johtaja toi ryhmille hienot kortit sekä pienet paketit, mitkä päästiin juhlan jälkeen avaamaan.  

Juhlissa jokainen lapsi sai oman ruudukon, missä oli numerot 1-100. Eskarit saivat lähteä kulkemaan pitkin päiväkotia ja etsimään numeroita. Lapsi sai vetää rastin numeron päälle aina löydettyään kyseisen numeron. Muutamat numerot olivat piilossa aikuisilla, ja sen numeron nähdäkseen lapsen tuli suorittaa pieni tehtävä. Tehtävissä päästiin mm. täydentämään lauseita, punnitsemaan esineitä, laskemaan helmitauluilla, haistelemaan, maistelemaan, kuuntelemaan, hyppimään ja piirtämään. 
Lopulta alkoivat kaikki muut numerot olla löydetty, mutta numeroa 100 ei löytynyt mistään. Pian yksi aikuinen kuitenkin huomasi numeron 100, ja lapset pääsivät sitä vielä yhdessä etsimään vinkkien avulla. Numero löydettiin yhdessä äkkiä ja sen numeron takaa lapsille paljastui myös mahtava 100 yllätys. 

Eskarilaiset innostuivat tästä numeroetsinnästä toden teolla ja lasten suusta kuultiinkin juhlien jälkeen mm. seuraavia kommentteja:

”Nää oli parhaat juhlat ikinä.” 
”Must oli niinku kivaa, kun saatiin etsiä niitä numeroita.”
”Juhlat oli aika hauskat, varsinki se kun sai ettii niit numeroita.”
”Oli aika kivaa, koska me saatiin tehdä semmosia tehtäviä ja sit viel oli kivaa, koska saatiin herkkuja.”
”Oli hyvä juttu, kun saatiin 100 keksiä.”
”Mä tykkäsin siitä, että saatiin piirtää niitä kuvia.”
”Katotaas, ehkä parasta oli se, ku ei kukaan löytäny sitä satasta.”

Itä-Hakkilassa eskarit ovat kuluneen toimintakauden aikana viettäneet paljon erilaisia tapahtumia yhdessä. Nämä tapahtumat luovat taloon mieletöntä yhteishenkeä niin aikuisten kuin lasten kesken! Tällaisia juttuja me siis puuhataan ”normaalin” eskarin ohella. 


keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Apiloiden 100 päivää ja qr-koodi

Eskarit hoputtivat, suorastaan vaativat meitä huomioimaan, että he ovat olleet eskarissa jo 100 päivää. Päätimme toteuttaa eskareitten toiveen ja osallisuuden sekä komeasti että haastavasti. Päivässä tuli olla juhlan tuntua, aloittaisimme päivän herkuttelulla. Hyvissä ajoin, viikko ennen 100 päivä-tapahtumaa, haastoimme lapset vanhempineen (kotitehtävänä) ideoimaan lukumäärän 100 kanssa toteutettavaa ”Jotakin sata”-aiheista työtä. Syntyneistä töistä kasasimme näyttelyn.

Haastoimme itsemme kollegaaliseen yhteistyöhön uuden oppimisen kautta – tablettien qr -koodeja käyttämällä. Hyvä suunnittelu laaja-alaisen osaamisen alueita hyödyntäen kuljetti prosessia eteenpäin.


Hyödynsimme monilukutaidon kautta lapsen ratkaisukeskeistä ja havainnoinnin haastetta tehtävissä. Oivaltamisen kautta heidän tuli löytää kunkin tehtävän haaste. Eskarit paneutuivat tuleviin haasteisiin 100-laulun sanojen kautta laulamalla, 1-100 numerotaulua katsomalla ja pohtimalla, sekä myöhempinä oppimisvälineinään helmitaulu, nopat, sormet sekä tabletti. Eskarit jakaantuivat kolmen hengen ryhmiin, käytössä ryhmää kohti oli yksi tabletti. Jokainen sai mukaansa myös 100 päivä-passin. Eskarin tuli prosessin ajan huolehtia itsestään ja omista tavaroistaan sekä ympäristöstään. 

Ensimmäisenä tehtävänä oli etsiä qr-koodi tabletin valikosta. Kun kamera avautui, lapset vuoron perään kuvasivat 10 eri koodia prosessin aikana. Hyödynsimme eskarin oppimista ja osaamista näin viestintä- ja tietoteknologisin keinoin. Ajattelu ja oppiminen olivat vuorovaikutteista niin ryhmän jäsenten kesken kuin eskareitten ja opettajien välillä. Tiimin jäseninä eskarit auttoivat toinen toisiaan pohtiessaan tehtäviä. He jakoivat yhdessä oivaltamisen ilon, pienet pettymykset sekä onnistuneen tehtävän loppuun saattamisen. 



Ajattelua ja oppimista tuimme myös eri aistein havainnoinnilla näön, kuulon, koskettamisen ja tunnon kautta. Toiminnallisina liike-elementteinä olivat trampoliinilla hyppely sekä hernepussien heitto. Kokemus tehtävän suorittamisesta vahvistui eri väreillä toteutettuihin tehtäväosioihin. Ajatteluprosessit syntyivät mm. yhdistelemällä, lajittelemalla, sarjoittamalla ja luokittelemalla. Tuotoksena syntyi palapelejä, rakennelmia ja maalauksia, helminauhoja ja sarjoja.


Yhteenvetona huomasimme iloksemme miten lapset osaamisen ja ikätasonsa mukaisesti tunnistivat ja harjoittelivat lukujanaa 1-10. Laskeminen helmitaulua apuna käyttäen oli monelle lapselle uusi kokemus, joka innoitti laskemaan aina sataan asti viiden ja kymmenen sarjoissa.

Koimme yhteistä iloa ja onnistumisen kokemuksia; me opet uusista tvt-taidoista, lapset yhdessä työskentelystä ja mukavista tehtävistä. Prosessiin kului aikaa, sataan kun mahtuu kymmenen eri kymmenlukua. Lopuksi lapset ihailivat passeihinsa kerääntyneitä merkintöjään. Olo oli väsynyt, mutta niin tyytyväinen.

Kurjenpolven Apilat

Anu Jussheikki-Gröhn
Merja Saarni