Kilteriläiset aarteita etsimässä

Viime kesästä lähtien on Kilterin päiväkodin lapsia nähty etsimässä aarteita. Pisimmät etsintäretket ovat ulottuneet lähes lentoasemalle asti, mutta varsinkin Myyrmäen aluetta on kartoitettu hyvinkin tarkasti. Mistä oikein on kysymys? Kyseiset etsijät ovat olleet Kilterin entisiä ja nykyisiä viskareita, jotka tutustuvat geokätköilyyn eli maastoon kätkettyjen ”aarteiden” etsimiseen.   Geokätköily eroaa normaalista aarteenetsinnästä siten, ettei ”aarteita” oteta itselle vaan ne palautetaan takaisin piiloon muiden löydettäväksi.

Miten geokätköjä etsitään?

”Ne on piilossa ja kännykässä on kartta, ihan niinku merirosvoilla.” 

Geokätköjen etsimisessä hyödynnetään puhelimeen tai tablettiin asennettavaa sovellusta (tässä tapauksessa c:geo), joka näyttää kätköjen sijainnin kartalla ja ohjaa kätkön luokse. Itse kätkön löytäminen ei aina ole yksinkertaista, osa kätköistä on piilotettu taitavasti. Sovellus onneksi näyttää, miten vaikeasta kätköstä on kyse – itse olen lasten kanssa etsinyt helpoimpia. Useimmiten kätköt ovat pakasterasioita tai filmipurkkeja, joiden sisällä on vesitiiviissä pussissa lokikirja, johon kirjoitetaan löytäjien nimet. Osa kätköistä ei löydy suoraan kartan osoittamasta paikasta, vaan kätkön koordinaattien selvittämiseksi pitää ratkaista esimerkiksi laskutehtävä (vaikkapa pylväiden lukumäärä paikassa, johon sovellus opasti). Kätköjä etsitään mahdollisimman huomaamattomasti, jotta ne säästyisivät ilkivallalta. Olen painottanut salaisuuden säilyttämistä niin paljon, etteivät lapset halua kertoa edes päiväkodin muille aikuisille siitä, missä ollaan oltu.

Perhonen-reissaajakoira

”Sen nimi on Perhonen, mut mä kutsun sitä koiraks, ku sillä on se luu tässä.” 

Aina sää ei suosi, kun olisi geokätköretken vuoro. Tästä syystä päätimme lähettää reissaajakoira Perhosen matkustamaan kätköstä kätköön. Kyseessä on avaimenperän näköinen metallilaatta, jonka toiselle puolelle on painettu koodi. Reissaajan löytäjä kirjoittaa koodin nettiin ja näin voimme seurata, missä se matkustaa.  Veimme Perhosen kätköön lähelle Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja toivoimme, että se sieltä lähtisi ulkomaille asti. Kirjoittamishetkellä Perhonen matkustaa Ruotsissa, Malmön kaupungissa ja jännitämme, lentääkö se sieltä Brittein saarille tai vaikkapa Kööpenhaminaan.

Allekirjoittaneella on muitakin reissaajia maailmalla ja eräänä sadepäivänä tutkimme yhden reissaajan matkareittiä hyvin yksityiskohtaisesti. Heijastin videotykillä kartan seinälle ja kuuntelimme Google Kääntäjällä lasten valitsemia sanoja niiden maiden kielillä, joita tämä reissaaja oli matkansa aikana kuullut. Kyllä meillä oli hauskaa!

Lisää reissaajakoiran seikkailuista voi lukea osoitteesta: https://www.geocaching.com/track/details.aspx?id=6387889

Ihan paras retki

Otsikon sanat kuulin viime kesänä nyt jo eskariin siirtyneen lapsen suusta. Koska kaikki eskarilaiset eivät olleet kesällä kätköilemässä, piilotin syksyn gurupäivänä yhden rasian päiväkodin sisätiloihin ja yhdessä eskarilaisten sekä heidän opettajansa kanssa etsimme Kilterin omaa kätköä. Mikäli joskus työskentelen eskariryhmässä, aion ehdottomasti ottaa geokätköilyn mukaan opetussuunnitelmaan. Geokätköily kehittää mm. ongelmanratkaisu- ja ryhmätyötaitoja, liikkuminen lisääntyy, lähiympäristö tulee tutuksi ja punaisena lankana on leikillisyys. Suosittelen lämpimästi!

Susanna Tinnilä

Lastentarhanopettaja ja gurupedagogi