Miltä rakastuminen tuntuu? Miksi ihminen rakastuu?

Kilterin päiväkodin Sadepisaroiden esiopetusryhmän pienryhmissä kävi syksyn aivoriihissä kuhina. Mitkä olisivat tänä syksynä kiinnostavia asioita oppia ja ottaa selvää? Mitkä asiat pohdituttavat ja kutkuttavat uteliaisuutta? Ideoita sinkoili ja lopulta lapset valitsivat kiinnostuksen kohteistaan kolme aihetta äänestämällä. 

Projektien aiheiksi valikoituivat Koirat, Pokémonit ja Ihminen. Kukin ryhmän kolmesta kasvattajasta lähti vetämään yhtä projektia kolmen pienryhmän kanssa. Sain aiheekseni ihmisen. Yksi pienryhmistä halusi tietää lisää ihmisen kasvamisesta, toista ryhmää kiinnosti hengittäminen ja kolmas porukka halusi vastauksia liittyen rakastumiseen.

Ryhdyimme tuumasta toimeen. Rakastumista lapset halusivat visualisoida piirtämällä aidon kokoisen toisistaan tykkäävän parin. Omasta pienryhmästä löytyivätkin malleiksi Minttu ja Pyry, jotka ystävystyivät heti syksyllä ja ovat olleet siitä asti läheiset kaverit. Samalla kertasimme kehonosat ja keskustelimme juhlapukeutumisesta. Ryhmäläisten mukaan rakastuminen tuntuu sydämessä, vatsassa (tuntuu perhostelua), käsissä (tekee mieli halata), silmissä, suussa (sanoo jotain ihanaa) ja jaloissa. Lopputuloksena oli myös, että ihminen rakastuu, koska tykkää ihan hirveästi jostakusta ja haluaa perheen. Keskustelimme myös erilaisista perheistä.

Lapset olivat sitä mieltä, että rakastuneet haluavat mennä naimisiin, joten täytyisi vielä järjestää häät. Koko ryhmä piti itsestään selvänä, että Minttu ja Pyry saisivat toimia vihittävänä parina. Häitä varten tarvittaisiin tietysti pappi, kutsuvieraat, koristeita ja täytekakku! Pienryhmän jäsenet askartelivat koristeita kakkupöytään, suunnittelivat tarjoilun, kauppalistan ja kutsut. Juhlavieraiksi kutsuttiin eskarin kaksi muuta pienryhmää. Kahden lapsen delegaatio kävi neuvottelemassa päiväkodin johtajan kanssa kakkutarpeiden hankinnasta. Kaupassa käytiin ostoslistaa lukien ja hintoja vertaillen. Kakkupohjaa varten tutkimme reseptejä ja laskimme tarvittavat määrät aineksia. Kakkua pääsivät leipomaan myös muiden pienryhmien eskarilaiset.

Vihdoin koitti suuri juhlapäivä; projektin esittely toisille ja häiden vietto. Sitä ennen tosin aamun ensimmäisenä puhteena oli pöydän kattaus; piti laskea sopiva määrä mukeja, lautasia, lusikoita ja serviettejä. Kakkupöytä ja täytekakku koristeltiin ja piparit aseteltiin tarjolle.

Projektin esittelyssä pienryhmä kertoi oivalluksistaan ja tiedoistaan toisille ryhmille ja esitteli upean maalauksensa. Sen jälkeen seurasikin odotettu pieni vihkiseremonia; Prinsessa Ruususen häämarssin soidessa hääpari asteli juhlaväen ja papin eteen. Allekirjoittanut sai kunnian toimia ”pappina” ja vihkiä parin. Juhlaväki käyttäytyi upean arvokkaasti parhaimpiinsa pukeutuneena. Onnitteluseremonian jälkeen hääpari leikkasi kakun ja saimme kaikki herkutella hetken ennen häävalssia ja tansseja. Lopuksi kokoonnuimme tietysti vielä yhteiskuvaan. 

Ihmisprojekti oli kaiken kaikkiaan todella antoisa ja lapset nauttivat siitä, että etenimme heidän kiinnostuksensa mukaan ja kasvattajat mahdollistivat heidän ideoidensa toteutumisen. Lapset olivat projektissa vahvasti osallisina ja vaikuttajina, oppimassa yhdessä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Projekti sisälsi mm. niin ajattelua kuin vuorovaikutustaitojakin haastavia tehtäviä, kulttuurisia taitoja, itsestä ja toisista huolehtimisen taitojen pohdintaa sekä monilukutaitoa.

Tämän kevään uudet projektit ovat jo alkaneet ja Sadepisaroissa on tekemisen ja oppimisen iloinen meininki päällä!

Helena Lehto, lto

Luistelua luonnonjäällä Hansilaiseen tapaan - Liikunta on pop!

Helmikuun aurinko lämmittää jo. Sitä ei voi olla huomaamatta. Sen säteitä haluaa itseensä. Suurin osa eskarilaisista on saapunut paikalle lounaan aikaan ympärivuorokautiseen Hansin päiväkotiin, joten ruokailun jälkeen on hyvä ajankohta suunnata luistelemaan. 

Päiväkodin lähellä on Rekolanmäen koulun urheilukenttä, joka jäädytetään talvisin. Liikunta on pop. Sitä pidetään aktiivisesti mukana joka päivä eri muodoissaan. Perinteisten palloilulajien lisäksi eskarilaiset kehittelevät omia lajejaan vuoden aikana. Ehkä niistä lisää joskus myöhemmin.

Näin se menee: Valitse ajankohta, keskustele lasten kanssa aiheesta, tiedota vanhemmille sähköisesti.
Toiminta: Auta puolille lapsista luistimet jalkaan ja kypärät päähän jo päiväkodissa lämpimissä tiloissa. Valmiit lapset pulkkiin, kiitos. Toinen puoli ottaa luistimet mukaan ja toimii pulkkakuskeina eli vetää pulkissa olevat lapset kentälle. 
Nautitaan kylmänä tai viileänä. Lämpimällä säällä hikoillaan sopivasti. (Systeemin avulla henkilökunnan näpit saattavat pysyä vähän pidempään toimintakykyisinä.)

Lasten kommentteja yhden tai kahden luistelukerran jälkeen: ”Mä osaan jo luistella.” Kato mikä vauhti!” ”Opeta mulle.” ”Tää on kivaa.” ”Mä haluun huomenna uudestaan.”

Lopuksi opetetaan miten luistimet saa itse pois jalasta. Että kannattaa istua lumipenkalle lähelle omia jalkineita. Miten luistimien nauhat löysätään. Lapset pakkaavat välineet pulkkiin ja vetävät ne takaisin päiväkodille.

PS. Kentälle reitti on pelkkää alamäkeä, kentältä päiväkodille nousee mäki ylös. Liikkuminen ja lukeminen kannattaa aina!

Helmikuussa 2017

Kai Lehtisalmi, Hansin päiväkoti

Kurkistus Simonkallion eskariin

Syyskuussa 2016 avautui vihdoin Simonkallion uusi päiväkoti, johon Turkoosien eskariryhmä muutti Hiekkaharjusta. Toiminta oli aloitettu elokuussa evakossa Hiekkaharjun päiväkodissa, joten uuteen taloon oli mukava muuttaa samalla tutulla porukalla. 

Erityisesti ruokasali ja jumppasali aiheuttivat ihastuksen huokauksia Turkooseissa; ruokaa saa ottaa koululaisen tavoin linjastosta ja jumppapäivä viikossa isossa salissa on super jees. Syksyn aikana Turkoosit ovat harjoitelleet liikunnan lisäksi ryhmässä toimimisen taitoja ja tutustuneet toisiinsa leikkien ja yhdessä puuhaillen. 

Uuteen taloon muuttaessamme aloitimme lasten kanssa myös pohtimaan omaa unelmien päiväkotia ja sitä, mitä kaikkea siellä voisi olla ja mitä voisimme ehkä tuoda omaan ryhmäämme suunnitelmien pohjalta. Piirsimme miellekarttoja ja päiväkodin pohjapiirustusta parkour-ratoineen ja seikkailutunneleineen. Näistä karttapiirroksista lähtikin innostus aarrekarttojen tekemiseen ja kokonaiseen merirosvoseikkailuun, joka kesti läpi syksyn. Oli mukava huomata, kuinka innolla ja pitkäjänteisesti lapset työskentelivät projektin parissa ja joka nimenomaan oli lähtöisin lasten omista ideoista. 

Turkoosien eskariryhmä on hyvin aktiivinen ryhmä retkeilemään ja erityisesti luistelu Tikkurilan urheilupuiston harjoitteluhallissa sekä tatamivuorot ovat olleet lasten suosiossa. Luistelussa vauhti alkaa olla jo niin kovaa, etteivät aikuiset meinaa pysyä menossa mukana. 

Joka viikkoiset metsäretket lähimetsään ovat olleet monipuolisia liikkumisen ja oppimisen tuokioita. Ja löytyi metsästä kerran myös pieni pehmokissa, jonka lapset nimesivät Tassuksi. Tassu pääsee joka viikonloppu vierailemaan jonkun onnekkaan kotona ja viikonlopun seikkailuista luemme innolla seuraavalla viikolla eskarissa. 

Koko syksy ja talvi ovat olleet uuden oppimista niin lapsille kuin aikuisille. Uusi esiopetussuunnitelma on tuonut paljon uutta ajateltavaa ja uudenlaista lähestymistapaa opetukseen. Turkoosien ryhmässä on rohkeasti kokeiltu erilaisia tapoja toimia ja kuunneltu lasten toiveita toimintaa suunniteltaessa. Innolla suuntaamme kohti kevättä ja uusia ideoita. Saa nähdä mitä kaikkea kevättuulet tuovatkaan tullessaan.

Simonkallion Turkoosit